Hymyilevä Apollo Lyrics & Chords By Tuure Kilpeläinen

Kun aavehet mieltäsi ahdistaa,
niin lemmi! - ja aavehet haihtuu.
Kun murheet sun sielusi mustaks saa,
niin lemmi! - ja iloks ne vaihtuu.
Ja jos sua häpäisee vihamies,
niin lemmellä katko sen kaunan ies
ja katso, hän kasvonsa kääntää pois
kuin itse hän hävennyt ois.
Kuka taitavi lempeä vastustaa?
Ketä voita ei lemmen kieli?
Sitä kuulee taivas ja kuulee maa
ja ilma ja ihmismieli.
Kas, povet se aukovi paatuneet,
se rungot nostavi maatuneet
ja kutovi lehtihin, kukkasiin
ja uusihin unelmiin.
Ken yhtä ihmistä, se kaikkia rakastaapi.
Ken kerran itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi.
Ken kerran itse on onnellinen, se tahtois onnehen jokaisen.
Ja antaa, ja antaa, ja antaa vaan oman onnensa aarteistaan.
Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell' on Jumalakin.
Ken yhtä ihmistä, se kaikkia rakastaapi.
Ken kerran itsensä unhoittaa, se unten onnen saapi.
Ken kerran itse on onnellinen, se tahtois onnehen jokaisen.
Ja antaa, ja antaa, ja antaa vaan oman onnensa aarteistaan.
Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.